Joululoman aikana sain vihdoin viimein luettua Liitupölyn. Luin ja viihdyin - yllätyksekseni lopulta suorastaan ahmaisin yöpöydälläni pölyyntyneen kirjan kahdessa päivässä. McCourt kirjoittaa lämpimästi ja pitää oppilaistaan, kaikesta opettamisen vaivasta huolimatta. Sellaista tekstiä on mukava lukea. Yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajalle tekstistä löytyi myös monta samaistumiskohtaa.
Siitä kuitenkin huolestuin, että McCourt näki itsensä niin vahvasti oppilaiden "liittolaisena" ja nimenomaan näiden vanhempia vastaan. En voi millään uskoa, että tämänkaltainen näkemys voisi nykypäivänä (suomalaisessa) koulumaailmassa toimia! Lasten kasvatushan on yhteistyötä kodin kanssa! Olisin myös itse äitinä äärimmäisen loukkaantunut ja kokisin hyvin negatiivisena, mikäli omien lasteni opettajat ajattelisivat McCourtin tavoin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti